perjantai 14. maaliskuuta 2014

Ja sano se mulle et valehtelitko sä vaan

Mullon ollu ehkä maailman sekavin viikko, koska en ooo koulussa juurikaan ehtiny käyä, eikä mua kyllä oo sillai kiinostanukkaan.
Ens viikolla alkaa kokeet, ja oon ihan hukassa kaiken kanssa..Mut ehkä tää tästä vielä paremmaksi muuttuu! Ens viikko pelotta taas, ja on kauheen paska olla, koska vihaan viikonloppuja, mutta onneksi äiti on kotona.
Ja sain tänään vähän niinku kuulla et oon saanu elinikäisen kaverin. Mulla tuli hiihtolomalla niitä ihme länttejä/pahkuroita niin ne sit on nokkosrokkoa jota tuun sairastaan aina stressin aikana, ja sit joittenki allergioitten yhteydesä. Haistakaa paska kiitos<3

Ja oon taa huomannu, et jos joku lupaa jotaki, älä missään nimesä usko siihen, koska kuitenki ne tulee pettään sen lupauksen jossain vaiheessa. Kiitos tästäki<3

En jaksa nykyään olla positiivisena, mut koitan sitä silti parhaani mukaan. Kavereiden ja tärkeiden ihmisten kans osaan ees olla ilonen, mutta sit välil on vaan pakko sulkeutuu omaan kuoreen ja miettii hetken aikaa mitä sitä oikeesti haluu tältä elämältä..
Mut en jaksa angstata. Oon ottanu sellasen elämän asenteen,että ei saa otta ihmisii, elämää eikä itteensä liian vakavasti, vaan täytys osata antaa kaiken mennä omalla painollaan, ja sitä tässä nyt kovaa kyytiä yritän saada toimimaan..

ps. onko se ihan ok, että ku kahtoo peiliin niin tuntuu ettei nää itteensä siellä..?

Nyt sit joitain kuvii joita tuli tänään otettua..

Ekaks kuvii mereltä..























 Ja matkalla ku tulin kotiin mereltä, oli pakko poiketa hautausmaalle, ja käyä moikkaamassa Jaakkoa..
Dysteri- Lepää Rauhassa
Miten jostakin sellasesta,
mitä ei oo koskaan saanu tuntee
ei ees nähä..
Miten jotain sellasta voi olla ikävä?
Miten sellaisesta voi silti välittää?
Muistan edelleen sen päivän kuin eilisen,
sen,
kun vastasin siihen perkeleen puhelimeen. 
Joku päivä mä vielä tuun sinne sun luo..<3
Ja voin vihdoin olla sulle se Täti mikä mun piti muutenki olla!<3
 Sit aikasemmin päivällä kävin mutkan pellolla koiran kans, ja siellä oli 6 kpl joutsenii, jotka sit loppusissaan lähti karkuun meitä :( nyyh..






~Elämäss ei oo toivoo, mikä mua enää estää.
Mä en oo niin vahva, ett voisin tän kestää.~


Sinä saavuthan, kun aika on,
Niin uudelleen sä kaiken saat,
Mä leikistämme silloin totta teen.


Sä autoit mua kaatumaan Ja nyt kun olen polvillaan Mä oon sulle vain läpinäkyvää vain läpinäkyvää

 ~Nyt elämä luisuu pois
enkä mä saa siitä virtaa katkeemaan
Jokainen tunti syö sitä pois~

~Kun tuuli kääntyy ja sä lähdet pois,
kun tuuli kääntyy.
Kun tuuli kääntyy, enkä sua enää nää.
Kun tuuli kääntyy, jotain sanomatta jää...~

~Mut hei, ei tää oo helppoo mullekaan.
Mä en vaan pysty sanomaan,
mikä mieltä painaa.
Joo.. ja mä tiedän, ettet jaksa kovinkaan kauaa.
Tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa.~


~Kun aika on niin saavuthan sä silloin luo,
Mä ilmoitan kun on päivä tuo,
Kun aika on, niin heti saat sen tietää.
Mä en voi olla kertomatta en.~

Eva&Manu- Kun aika on
Irina- Juulian totuudet


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti