En tiiä. Tää päivä on ollu jotaki tosi hämärää.
Koko ajan vaan ahistaa ja itkettää.. EI vaan jaksaaaa.
Jotku ihmiset ei vaan tajua toisten tunteista yhtään mittään.Täytyy olla vittumainen ja niih. EI voijja kertoo mitään, ollaan vaan tuppisuuna taikka sanotaan jotaki loukkaavaa toista kohtaa.
Sama heittää puhelinki jorpakkoon. Ei tolla oikeen tee mitään järkevää. Siis riippuu ihan päivästä. Oon miettiny että jos jättäs puhelimen kotia joskus ku lähtee kouluun niin ei tarttis huolehtii et vastaakohan se ja se mulle vai mitä vittua ja niih.
Mut sit tiiän että ite tulisin tartteen sitä puhelinta just sillonku sen jättäs kotia.
Mun aivot vrma kuormittuu välillä niin paljon että sattuu päähän iha vitusti.. Tai sit se on vaan se poskiontelon tulehus.
Miten jotku/joku ihminen ei voi huomaa et toisella on paha olla.?
ET toinen tahtos vaan sitä rakkautta ja huolehpitoa.. Ei yksinäisyyttä ja tyhjyyttä sen rinnalla mitä ennen on ollu..
Välillä vaan tuntuu että kaikki on ihan perseellään.. Kaikki on ihan erilaista mitä ennen. Ja oon ihan sekasi tän kaiken keskellä.
Enkä haluu aina ees näyttää mun oikeita tunteita. Vaikka joku asia ärsyttäs ihan helvetin paljon, silti mä oon vaan "joo ei haittaa. Kiva ku teit näin. EI tunnu missään"
Vaikka oikeesti pikkuhiljaa mun sisältä palaset tippuu pois..
Mun täytys muttua. Mun täytys olla erilainen.
Ensimmäinen asia minkä joku tahtos musta muuttaa olis mnu sukupuoli.
Entä jos mä en itse halua muuttaa sukupuolta? Jos haluunki olla tälläsena.
"Jos toista oikeen rakastaa, se hyväksytään sellasena ku toinen on .."
Näinhän sen pitäs mennä, ja niinhän se suurimmaksi osaksi menee.
Ikuisesti Kahdestaan
Mun sydän hakkaa koko ajan tuhatta ja sataa. En ees oikeesti halua tietää kuinka monta kertaa minuutissa toi oikeen hakkaa, mutta sen sanon että se on montamontamontamonta kertaa..
Tänään on ollu ihan ihmepäivä.. Koulussa kaikki meni fuumm ohitte, sitten myöhästyin bussista ja menin evelle puhumaan.
Eveltä linkkaan ja linkasta sitten kerhoa pitämään..
KErhossa puhelin lens montakertaa ja sit ku vaan itkua pidätellen olin yhel pöyäl kerholaiset laitto bilispallot mun päälle ja se oli nitten mielestä hirveen hauska juttu..
Kotia kun pääsin, ei tarvinu kahtua ku omaan huoneeseen niin kyyneleet putos pitkin mun poskia..
Sit kävelin olohuoneeseen ja näin meiän koiran..
Se vaan makas. liikkumatta..
Kahto mua niillä sen pikkusilla ruskeilla silmillä iha paikallaan. Sit tuli se deja fu tai mikä onkaan siittä ku söpö lähti. Roopella oli sama katse.
SE sattu enkä voinu sitä sen kauempaa katsoa. En voinu ees mennä silittään sitä.
Siinä vaiheessa totesin että tää päivä on yks helvetin paska päivä. Eka koulu, sit vitutus ja kaikki pläääh ja sit vielä roope.
Sit kohta kumminki roope tuli hyvin väsyneenä mun huoneeseen ja läsähti mun huoneen lattialle.. Kävi se äsken peräti ulkona aaron kans, mut ei se ollu jaksanu kovin kaukana käyä..
Roope on jo kumminki vanha. Ja oon koko ajan aavistellu et tää tulee tapahtumaan..
äippä sano että jos Roope ei tuosta parane niin se on vaan parempi päästää poies...
| Sä oot tärkee..<3 |
| Mun "pikkuveli" on komia poika.. |
| Päätätkö jäädä mun viereen? Vai lähdetkö pois? Onko se mun, vai sun päätettävä..? Anna mulle merkki.. |
Jokohan tän päivän itkut ois itketty ja vois siirtyä tuonne suihkuun.. Menis sinneki itkeen niin ei tartte pelätä että lattia kastuu hehheh..
BIISUJA
Näytän sulle rannan
You found me
When you find me
Love the way you lie
eipä täs muuta..
Jospa huominen tois jotaki vähän ilosempaa tullessaan!
~Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti