Sunnuntaina kotiin tulossa kun olin, aattelin että lähdenpäs käymään koiran kanssa lenkillä kun kotiin pääsen. Varmasti silläkin ollut kova ikävä. Mutta toisin kävi..
Tulin sisälle ja mietin että miksi ÄITI kävelee mua vastaan. Roopea ei näkyny. Tuntu niinku sydämen päälle olisi vierähtänyt iso kivi, joka ei aikonut mennä pois. Onneksi kohta nurkan takaa tuli Roope. Mutta se ei ollu se sama Roope, jonka minä torstaina jätin kotiin..Se oli sairas, vanha roope.
Koira oli koko lauantai päivän oksentanu ja sillä ei ollu mikään ruoka pysyny sisällä. Ainoastaan vesi jota se ei ihan hirveästi ollu etes juonut.Illan aikana se jopa pääs karkaamaan meiltä, ja ku oltiin ettimässä se äytti viimesillä voimillaan kävelevän kotia.. Muutenkin koko iltana se ei jaksanu ku parimetriä kävellä ja sitten se joutu istuun ja hengittämään.
Eilen äiti oli sitten käyttäny sitä lääkärissä, ja se oli siellä saanu kaks piikkiä. Toisen kuumeeseen koska roopella oli kuumetta ja toisen oksenteluun. Ja sitten vielä jotaki pillereitä. Ja roopella kuulemman ylipainoa, että se voi vaikuttaa tosi paljon tähän, ja että luuultavasti tuo koira tulee kuolemaan vielä siihen, että se ei vaan jaksa omaa painoaa.
Eilen äiti oli sitten käyttäny sitä lääkärissä, ja se oli siellä saanu kaks piikkiä. Toisen kuumeeseen koska roopella oli kuumetta ja toisen oksenteluun. Ja sitten vielä jotaki pillereitä. Ja roopella kuulemman ylipainoa, että se voi vaikuttaa tosi paljon tähän, ja että luuultavasti tuo koira tulee kuolemaan vielä siihen, että se ei vaan jaksa omaa painoaa.
Mutta nyt se jo onneksi alkaa olemaan melkeen ku normaali. Jopa syö, ja ruoka pysyy sisällä.
On ihan outoa ku tottuu nukkumaan jonku vieressä, ja sittenku pitääki nukkua iliman sitä. Olla monia päiviä näkemättä sitä. Saamatta ihania halauksia, ja pusuja. On kauheeta, ja koko ajan on vain ikävä toisen luo. Tahtoisi vaan koko ajan olla toisen luona. Ja silti koko ajan pieni pelko toisen menettämisestä on päällä. Välillä silloinkin kun ei ole mitään syytä..
Mutta joo pari viikkoo tosiaan töitä ja sit saaki ottaa rennosti koko loppu loman!:) Toivottavasti tuo koiraki jaksaa ettei se oo pilaamassa kesää tän enempää jos se kuolis :((
Ja on tosiaan ihan tyhmä olo. Ja ihan tyhjä olo. Sellanen yksinäinen. Töissä on tekemistä, mutta ku kotia tulee niin miettiiki että minkähän takia mää tässä oon ja miks mää vielä elän?
Hyviä kysymyksiä muttaku niihin ei tahdo löytää vastausta. Ja kun on ikävä.. hmh.
Kukaan ei tajua koskaan mun ajatuksia, ja tunteita. nytki mua tavallaan ahistaa, mutta tavallaan ei. Toisaalta on hyvä olla, toisaalta ei..
En tiedä. Voisi nyt aurinko rueta paistamaan niin vois ees ulkona olla, kun ei tuolla oikeen vihdi olla..
Ja on tosiaan ihan tyhmä olo. Ja ihan tyhjä olo. Sellanen yksinäinen. Töissä on tekemistä, mutta ku kotia tulee niin miettiiki että minkähän takia mää tässä oon ja miks mää vielä elän?
Hyviä kysymyksiä muttaku niihin ei tahdo löytää vastausta. Ja kun on ikävä.. hmh.
Kukaan ei tajua koskaan mun ajatuksia, ja tunteita. nytki mua tavallaan ahistaa, mutta tavallaan ei. Toisaalta on hyvä olla, toisaalta ei..
En tiedä. Voisi nyt aurinko rueta paistamaan niin vois ees ulkona olla, kun ei tuolla oikeen vihdi olla..
| Don't ever leave me. Be mine forever. Take my hand, and hold on.. Forever. Do you want to me mine forever? |
 |
| Ole minun ikuisesti. Tiedähän kuinka paljon sinua rakastan? Kuinka paljon sinua kaipaan? Kuinka haluan aina olla kanssasi. Muut eivät sitä ymmärrä. Toivottavasti sinä sen tajuat.. |
Haluaisin huutaa koko maailmalle. Käydä kanssasi muissa maissa. Näyttää siellä, kuinka sinua rakastan. Kuinka onnellinen olen kanssasi. Mutta joidenkin maiden säännöt minua estävät. Ja se on hyvin perseestä. Mutta silti, rakastan sinua paljon.
 |
| Tälläisen kuvan itsekkin tahtoisin. Olis nii söpöö ottaa tällänen kuva, ja sitten teetättää se :) SÖpöä.. Ehkä vielä joskus. Ehkä vielä joskus.. |
Väärinpäin lentävät linnut
~Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti