Valituspaskapostaus.

Mää varotan tää on tällänen valitus postaus joten jos ei kiinnosta lukee, niin lopeta lukeminen tähän.

Tää päivä on ollu iha outo.
Sillai siiis kotona ollessa.
Mua on huipannu koko ajan, vaikka nykyään syön ihan normisti ja sillai.
En tiiä mistä se sit johtuu.

Oon vaan ihminen jonka niskaan on kaikki helppo kaataa.
Mulle on helppo sanoa päin naamaa kaikkee,
sanoa suoraan.
Ihan mitä vaan.
Mä en vaan näytä välittävän asiasta sillä hetkellä,
enkä suutu asiasta.
Mut kukaan ei nää ulkokuoren alle,
mitä siellä tapahtuu.
Tunnen kipua, joka ikisestä pahasta sanasta.

Jos joku koulus sanoo pahasti, en mä sitä sillon ota sillai,
mut sit kotona.
Kotona mä vaan mietin sitä et mitähän toinen mahto sillä asialla oikeen tarkottaa.
SIt käännän asian vaan niin päin et vika on automaattisesti aina mussa.

Aina se oon minä joka on pyytämäsä anteeksi ensimmäisenä.
Koska mä en vaan kestä riitelemistä..
En kestä sitä et ollaan vihoissaan toiselle,
ei voi olla toiselle mukava..

Mut joo tää oli valitus angstiblogi en enempää ehtiny kirjottaaa koska emäntä.


~Sini