sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Nobody can be perfect.

Ei kukaan voi olla täydellinen!

Ainakaan mä en voi olla täydellinen. Tai no, Anitan mielestä toki oon, mut omasta mielestä en oo.
Viikonloppu meni miten meni.
Perjantaina oli tarkotus viettää normi koti ilta, mutta taisinki haistattaa äitille paskat ja hypätä skootterin päälle, ja nokka kohti ruukkia, diskoileen frendien kaa..
tai nojoo.
Alkuks kaikki meni hyvin, tanssin siellä muitten joukossa, kullan kans kiehnättiin toisissa, mut sit tapahtu jotaki..
ihan niinku joku olis ampunu suoraan muhun jonku nuolen joka tuo mukanaan pahan olon tunteen.
Muut meni tanssiin..
Mä jäin istumaan.. Ja katsomaan sivusta. Mule yritti vaikka kuka soittaa, mutta en vaan jaksanu vastata. halusin olla poissa.
Rupesin vaaan siinä istuessa puhumaan, että olisimpa mä vaan pieni enkeli joka kattos tapahtumaa sivusta. Jota kukaan ei huomais..
Näistä ajatuksista kulta sit tiputti mut takas maanpinnalle, ku tuli mulle pusun antamaan..
Sit yöllä ajelin siin kotii, ja märistyähän siinä tuli..
No sit lauantaina aamulla tuli äitin kans puhuttuu vähän kaikkee..
Puhuttiin siit ku ne hampilääkärit meinaa kiskooo mun hampaita irti, että otanko mä nukutuksen vai sit  puudutuksen.. nukutus olis sillai kiva, että en ajattelis mitää.. mut sit kumminki pelottaa aina et jos en heräkkään ja kaikke sellasta. mut sit puudutus niih..
Ja sit tuon mun polven kans, ne saattaa joutuu tähystään sen ja kaikkeee tyhmää..
Nin sillonki saisin päättää otanko nukutuksen vaikko sitten puudutuksen.. Sillo voisin ottaa oikesti nukutuksen koska niih, mut toisaalta pääsis pois samana päivänä ku se leikattas..

Ja sit kulta tuli meille ja kaikkee ihanaa..<3 Se on vaan niin inanan..<3 
Tosiaan se värjäs mun hiusset ku mulla on perjantaina koulukuvaukset.. ja kulta värjäs nää tooosii söpösti..<3 
Sit se oli yötä,ja oli ihana nukkua oman kullan vieressä..<3 
vaikken mä osaa olal tarpeeksi ihana sille aina...

Silti se vaanjaksaaa mua..<3


Tnä sit sisko tuli perheensä kans meille. tai nojoo, miehensä ja kahen nuorimmaisen lapsen kans... :)
On se mun kummipoika vaan niin ihana..<3 Ihanaihanaihana..<3 Sillä onsamanlaiset simmut ku mulla.. :)

nojoo, huomenna kouluun. Ahistaaaahistaahistaa. Mut en näytä sitä kellekkään.
Mun viiltelyn himo on vaan kasvanu taas..
Kasvaakasvaa..
Vaikkei ois mitään syytä.
Siltiki. Kaikki vaan jotenki plöäh.
Mun pitäs olla onnellinen.
Mun täytyy vaan unohtaa entinen elämä. En haluu olla enään tällänen.
Haluun muuttuu.
Mun on pakko!
Aina ei vaanjaksa meikata.
Kukaan ei voi olla täydellinen.
Ainakaanminä. 
Entä jos en saaakkaan itteeni nouseen tästä paskasta..?
Miten mä sit selviin..?
Mitä mulle tapahtuu?


~Sini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti