tiistai 17. joulukuuta 2013

I lost my mind.. Tai sitten en!

En menny eilen töihin. Sunnuntaina.. En tiiä mikä mulle tuli. Koko päivä tuntu jotenki oudolta ja turhalta. Ei ollu mitään tekemistä, tai oli koko ajan mutta.. En tiiä. Menin mun siskon luo ja olin siellä. En tiiä ees miks menin sinne, mutta hälläkö väliä. Juteltiin siinä kaikkee, ja se kysy tästä mun kirje hommasta ja isä hommasta ja kaikesta. En jaksaillu kunnolla vastailla sille, koska oon hukassa sen suhteen. ( kirjoitan vähän muiden asioiden jälkeen tästä)
Nooh, tulin mun siskolta kotiin, ja kävin lenkillä äitin ja koirien ( äitin kaverin koiran ja oman koiran) kans.. Ja siinä sinä äitin kaverin koiraa talutellessa, tuli vaan mieleen meiän Söpö. Söpö oli suurinpiirtein just sen koiran kokonen..
Ja sit mietin, että ehkä joskus mullaki on vielä ihan ikioma koira..
Kotiin ku tulin, oli huono olo ja tärisin. No, illanpäälle sitten päätin tyjentää mahalaukkuni oksentamalla kaiken pihalle. Nice(Y)
Eilenki oli huono olo, joten jäin kotiin. Käytnii äitin kans raahessa, ja samalla kävin ilmottautumassa autokouluun. Sielläki alakoin täriseen, koska taisin vasta siinä tajuta kuinka sitä aletaan läheneen sitä 18 vuotta, ja atuokoulua ja kaikkee.. En tiiä mitä ens vuojen alusta oikeen tulee, ja muutenki koko ens vuojesta, koska mun on vaan pakko koittaa tehä koulun eteen kaikkeni, ku on enään ens vuosi aikaa ja sit autokoulu, kaikki.. Ei saatana. Saa nähä seleviiäkö sitä tästä kaikesta työnteosta hengisä olleskaa ja jääkö sitä aikaa mihinkään muuhun..
Tiiän, oon tylsä ihminen, Sori.

Tänää kävin töissä, mut sit Oona tuli kuumeeseen ja se lähti pois töistä aikasemmin. Tuli kyllä itellekki sellanen olo et olis kuumetta mut eiii oo.
Mulla ei oo joulufiilistä yhtään. Ei siis  kertakaikkiiaan yhtään.
En tiiä mistä se johtuuko se tästä kaikesta mikä on saanu mun pään niin sekasi et joulufiiliski menny?

Muutama kirje saanu pään niin sekasi, että en tiiä. Itken nykyään vitusti liikaa. Töissäki saattaa yhtäkkiä tulla sellanen fiilis et itkettää jos kuulee jonku biisin radiosta mut sit on vaan pakko hymyillä.

Tarttisin oikeesti jonku, joka kuuntelin mua. Joka jaksais auttaa mua ja kuunnella ihan kaiken ja ymmärtäis. Tai onhan mulla yks jolle voin puhua kaiken. Muttaku aina ei oo mahollista soittaa sille sillonku on paha olla..

Harvat nykyään kysyy multa mitä kuuluu. Kyllä mä kysyn moneltaki, mut sit ne ei kysy takasi. Mut on olemassa onneksi pari ihmistä jotka kysyy ja ne oikeesti tarkottaa ja haluaa kuulla..
Mut kysymykseen mitä kuuluu, on aika helppo vastata et ihan jees, eikä tyyliin et joo ihan vitun huonoo. Mut kysymykseen, onko kaikki hyvin on helepoo vastata on tai ei.



käytiimpä kerran lenkillä..:)

Ja poika jaksoi juosta :) 

välillä levähettiin.. 

Eikse oo niin, että aurinko paistaa risukasaanki? 


!<3 tällön saatto vielä olla se joulufiiliskin..

Tältäkö tuntuu kun näön menettää?
Katosi värit, nyt on vain pimeää
Kuin unissa koittaa huutaa
Ei oo ääntä ilman kuulijaa

Ehkä elämä on sotku hetkiä
sini koitti söpöillä, mut vituiks mäni!

Samat kädet, samat kasvot, eri mieli
Ootko se vielä sä?
Hymy on paras asia,
minkä sä voit mun kasvoilta nähdä..

No ok, ehkä tää kumminki on näistä se paras.
Mun ei voinu hymyillä enempää,
kos hymykuopat hyi.

Antti Tuisku- Lähtemässä¨

Kaikki jokka on fb:ssä, ja lukee tätä niin kiitos, kyllä mulle saa tulla jutteleen. 

~Sini



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti