Alone forever.

Oon vitun idiootti. Tyhmä. En ossaa mittään, en tiiä mittään.

Eilen mun kaveri joutu sairaalaan, mun sormi meni paskaksi kiitos sellasen rauta jutun joka päätti tippua,  riitelin mun veljen pojan kans ja meillä on paskat välit ja sitten vielä tää päivä.Kuulin et mummun serkku oli kuollu, ja mummukin jo toivoo pääsevänsä parempaan paikkaan...
En mee huomenna töihin. En halua. En tiiä meenkö enään ollenkaan töihin. En jaksa. En kumminkaan osais olla siellä niinku normaalisti.
enkä osaa ees kirjottaa enää järkeviä lauseita. Sydän tuntuu hakkaavan taas ulos. Jalat tärisee eikä ne kanna. Sormet meni kylmiksi.
Silmät tuntuu turpoavan kiinni..

En osaa tehä mitään oikeen. En oo koskaan tehny, en tee nytkään, enkä luultavasti tuu tekeen koskaan. Onko mulla nyt loppusissaan ennää mittää järkiä?
Olo on niin turta. Tyhmä. Turha.
Almost lover
Kadun asioita joita tein ja asioita joita en tehny. Olis ollu paljon asioita jotka olis kannattanu sanoo /tehdä. Puolin ja toisin. Tai ainakin mun.

Tuntuu ettei mulla oo ystäviäkään. Tuntuu et oon yksin. Ketään ei kiinnosta, ja kukaan ei välitä..

Mutta eiks se nyt mee aina niin että kaiken tajuaa siinä vaiheessa kun sen menettää, tai ei oo mitään tehtävissä?
Parempi mies
Niks ja Naks


Lumo Sydän huutaa

Me ei olla enää me
Vaikka kuinka haluaisin en voi enään kääntää aikaa taaksepäin. Enkä voi muuttaa mitään mikä jäi tekemättä, tai mitä tuli tehtyä.

'


Hukassa



http://www.youtube.com/watch?v=7xhd7oh0ldw

Can you see me

Niille joil on paha olla

Will you remember me forever..?

Mut on helppo unohtaa. helppo jättää yksin. Oon huomannu sen. Mut on aina ollu helppo unohtaa ja jättää yksin. Aina ollu helppo nakata paska niskaan ja kadota.. Aina.
Oon tottunu siihen, mut luulin et kaikki se olis jo takana päin. Mutta ei. Ehkä mä tarvisin taas apua, mutta mä en ees jaksa enään yrittää hakia apua. En jaksa. Enkä ees halua.

Yhen biisin sanat on kyllä niin osuvat välillä. Sitä biisiä ei löyvvy youtubesta mut puhelimessa se on..
Tältäkö tuntuu kun näön menettää?

Katosi värit, nyt on vain pimeääKuin unissa koittaa huutaaEi oo ääntä ilman kuulijaa
Oot luodinkestäväOon aseeton sun edessäTarviin sun silmiäVaikket nää mua niillä enää(Oot luodinkestävä)
Ehkä elämä on sotku hetkiäPitäs irti päästää kun ne on mennyttäSä et tarvii mua enää mihinkäänHaluisin sua lyödä muttet tunne mitään
Oot luodinkestäväOon aseeton sun edessäMut tarviin sun silmiäVaikket nää mua niillä enää(Oot luodinkestävä)
Samat kädet, samat kasvot, eri mieliOotko se vielä sä?Eri mieli... Ootko se sä?
(Oot luodinkestävä)

en jaksa oon väsyny.
Kiitän ja kuittaan. Mut en siltikään oikeen tiiä miten päin mun pitäs olla ja missä ja miten ja plöääh. Tahon vaan kadota johonki syövereihin ja olla siellä. Eiköhän mut oo jo jätetty tarpeeksi yksin..

Meiän piti olla yhessä siihen asti, et kuolema meiät erottaa..

Sua en voi unohtaa

Tuun aina pyytään anteeksi. Toivoon et asiat muuttus taas paremmiksi. Kukaan ei voi koskaan tietää kuinka paljon mä haluan mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa asiat niinku ne oli ennen.. Munki olis parempi olla, sunki olis.. Me oltas onnellisia.. 

~Sini