Niin paljon sanottavaa, niin paljon kerrottavaa, mutta kumminkaan ei sanaa suustaan saa.

Mulla olis tästä viikosta niin paljon kerrottavaa, mutta tiiän, ettei ketään kiinnosta, niin selitän sitten vaan sellaset "kohokohdat" mun viikosta, vaikka nekään ei mitenkään ILOISIA ole.

Noo alotetaampa vaikka siittä, että mulla oli tiistaina terkkarille aika. 

Menin sitten sinne, ja kerroin asiani, että en saa vaan nukuttua, ja se terkkari huomas, että mulla ei todellakaan oo kaikki hyvin. 

Kyseli et onko murheita, ja sanoin sitten miten asiat on ja se sitten päätti lyöpästä sen saman vanhan masennustestin mulle. Katoin niitä kysymyksiä, ja muistan aina mitä oon viimeksi vastannu.. AINA. Sit vastailin ainaki suurimmaksi osaksi sen mukaan miltä tuntuu, joitaki asioita ehkä vähän vähättelin, mutta ihan tarpeeksi roimat pisteet siitä silti sain..Terkkari sano sitten että joo tää ei oo muuttunu mihinkään, mut sit ku se kahteli mitä olin vastannu niin 5 pistettä lähtis pois, jos saisin nukuttuu.. Sain sitten lääkärille ajan, ja sinne sitten ens kuussa olis meno..

Sit torstaina kävin opon luona, ja sielläki puhuttiin kaikkee, ja en tiiä.. Yhes vaihees meinasin TAAS alkaa märiseen siellä, ku tuli puhe Jaakosta..
Perjantaina sitten meniin anitalle, ja siellä olinki koko viikonlopun.
Tuli tehtii kaikennäköstä, ja tuli taas miettyäkin kaikkee.
oivoi..


I have so fucking many memories and, I want remember everything always.

Ehkä joku päivä sanon hyvästit,
ja kävelen pois.

Tuntuu vaan siltä, että mä oon kaikille LÄHES viimeinen vaihtoehto, ihan kaikessa. Jos ei muuta seuraa/juttuseuraa saa nii siniin voi ottaa aina yhteyttä, sehän on valmis pitään seuraa? Joo nin varmaan oonki, mutta en ehkä enään kohta, ku en voi olla niitä ensimmäisiä tyyppejä. Mua ei koskaan kysytä mihinkään mukaan, ei koskaan. Oon aina se joka jää kaikesta ulkopuolelle. Eikä mua ees haluta mihinkään, turha oikeestaan enään ees pyytää, en kumminkaan tulis. 

Tuntuu ettei kukaan välitä. Ketään ei vaan kiinnosta mun jutut, tai mun serua ollenakan. Tai ees minä. Mitäpä mä itelleni voin, että oon tällänen idioottiääliökusipäävitunpaskasaatanantyhmä jja mitähän vielä, joka ei tajua misään mitään.. 

ja joka pelkää joka helvetin sekuntti sitä että jää yksin, ja joutuu kuolemaan yksin. 

 ps. käytiin anitan kans eilen kuvaamasssa illalla, ja edelleenkin mietin, että miks vitussa en menny sinne lybelle audiovisuaaliselle puolelle?! ja tuli kauhee kuvaus buumi, ja varmaan lähenki täs jou päivä kuvaileen taas :DD
pps. Käytiin tänää roopen kans lenkillä, tutulla pellolla, päästin koiran irti, kohta kuuluu vaan kauhee vinkuminen ja käännyn kahtoo, niin koiraa ei näy missää, mut vinkumine kuuluu ojasta, ja sitten meen kahtoo sinne, niin siel koira reppanan makaa ojassa, ja nostan sen pois.. Sit se ei oäässy ees käveleen, ja kannoin sitä kotia päin..:(( Mut nyt se enään nilikuttaa.. reppanaroope..<3

 
'

 tää nyt oli tällänen,
tuskin ketään ees kiinnostaa:))

~Sini