Vain kolme asiaa; pussaa, halaa ja älä päästä irti.

Tänään on taas tällänen itkupotku päivä ,etten ees jaksa kirjottaa mitään.
Muokkailin tossa pari kuvvaa niin voisin ne tukee tähän välliin. Jos sitä huomenna tai viimestään torstaina ehtin jotaki kirjottaa.
Huomenna vika koulupäivä ennen työssoppimista. Tullee tavallaan ikävä koulua, mutta ihana päästä poies sieltä.

tää on vaan niin ylisöpö kuva kaikesta huolimatta,
vaikka onhan tää jo kaks vuotta vanhaki..<3

Ei tää oo ollu enään helppoo niin pitkään aikaan,
yrittäny saaha aikaan vaikkei mitää saiskaan.

Tahdon vaan kolme asiaa,
pussa, halaa ja älä päästä irti..<3

Ehkä vielä joku päivä,
mä lopetan mun elämän.
Ehkä joku päivä,
mä vaan väsyn tähän paskaan.

~Ilman sua en jaksa varmana,
kuvas ikuistuu en saa sitä pois.
Joudun jatkaa yksin matkaani,
mä en pysty siihen..~
Kauheeta aatella ettei sulla oo enään paljoo elin aikaa.
Viikkoja, kuukausia, ehkä vuosi.
ja sit oot poissa.
Ikävä on jo nyt..

Ei oo pala peli kasassa,
enkä kasaamaan sitä jaksais alkamaan. 

Ja nyt jos ei oo muuta asiaa ku nauraa ja vittuilla nin lopeta se lukeminen tähän. nyt tullee sellasta tekstiä joka ei oo helppoo luettavaa koska kirjotin väsyneenäja oikeesti kaiken mikä päässä vaan mahto liikkua jakun nyt sattuu vituttaan ja ärsyttään. 

Lopettakkaa lukeminen oikeesti jos ei kinosta lukai pitkää juttua. Turhaa ees alottaa. Kits mo.

Tällästä tännää ja sori tällänen angsti, muttaku on vaan paha olla. Tekis mieli vaan lähtee kotoo pois, kävellä tosta ovesta. Kyyneleet vierien pitkien poskea. pyytää kaikilta ihmisiltä anteeksi kaikkee pahaa, ja sitten vaan toivoa, että pääsis parempaan paikkaan. Jossa ei olisi enään kipua, ei tuskaa, ei surua. Olisi vaan ilo ja kipu poissa. 

Mutta niin tää on vaan haave ja se ei tuu toteutuun. Elämässä on aina kipua, tuskaa ja surua. Mulla sitä tuntuu olevan vaan liikaa, liian paljon. Niin paljon liikaa, etten tahdo itsekkään jaksaa. Joka päivä tekisi mieli vain luovuttaa, mutta eih. Joku mussa vielä antaa toivoa paremmasta huomisesta, ja näinhän se on, että aamulla kaikki on paremmin ku illalla. Miks sit kaikki terapiat ymsyms on aamulla/päivällä? sillo ihmisillä ruukaa olla kaikki hyvin. tai no riippuu ihmisesta. Mun ei pitäny kirjottaa mun tähän nyt tuli melko paljon tekstiä, muttaku en vaan tiiä. Taas on vaan niin turha ja paska olo. Kiitos muutamien ihmisten, jotka sattuivat kivasti fb:ssä tulemaan vittuilemaan. Vois nykyään ihmiset hieman miettiä mitä toiselle sanovat, jos toisella on oikeesti elämä hukassa raiteilta ja muutenki paskaa, niin tuskin sitä tarvii aukomaan tulla. Mutta samapa tuo. Meni vaan taas parien ihimisten takia elämän halu,ja jotenki halu ihimisten tuntemiseenki.En vaan jaksa vittuakkaan välittää ihmisistä. En oikeesti jaksais nähä enään ketään koulussa, koko se saatanan paikka ahistaa, ne saatanan ihmiset, jotka muka kaikki luulevat olevansa niin täydellisiä. Ja paskat. Kukaaan ei oo täydellinen, jokaisesta löytyy joitakin virheitä. ja joskus  tekis mieli sanoa ihmisille asiat päin naamaa, mutta koska oon kiltti, enkä halua kenellekkään muulle pahaa mieltä, taikka paskaa fiilista vittuilusta niin olen sitten hiljaa. Sillä pärjää elämässä aika pitkälle ku pitää turpansa kiinni eikä jaksa välittää. 

Onneksi ens vuonna ei tarvi enään olla tuossaluokassa missä oon nyt ollu. 

Ok se oli ekaksi ihan mukavaa jaa uusia ihmisiä täytyy tutustua, mutta sittenku joihinkin on oikeesti tutustunu niin ensin sitä ollaan niin hyvää kaveria ja iika apua, ja sitten muutaman kuukauden päästä ollaanki sillai " tuo on niin pikku pentu, ei tuo ymmärrä elämästä mitään!" öö? ehkä oon joo joku -96 ja joillekki saatan olla niin pikkunen, joo mutta on maailmassa vittu muitaki saman ikäsiä!! Ja joskus jopa tuntuu että itte oisin harvinaisen aikuismainen, vaikken sitten todellisuudessa muitten mielestä sitä ole. 

Ja joo jos et jaksa lukea pitkää sepostusta jota sini kirjottaa, ole ystävällinen ja lopeta viimestää tässä. Ja turha kenenkään tulla valittaan tästä, että joo se puhuu ihan varmasti mussa tuosa, koska tiiän että tälläsiäkin ihmisiä löytyy. Mutta tässäkin ihmiset on väärässä, koskaan ei toinen voi tietää kenestä puhuu. Tälläkin hetkellä puhun niin monesta ihmisestä, ettei tän blogin lukiat ees tunne kaikkia niitä, joten pitäkää vittu turpanne kiinni ennenku tuutta toisella raivoon. 

Tällä hetkellä vaan ärsyttää niin moni asia. 

En jaksais mennä työharjotteluun, koska en kuulemman saa etes kassalla olla, ja se tympäsee mua niin maan perkeleesti. Mitä vittua mä teen 6 vko jos en ees kassalla saa olla?

En tiiä, mutta toivon vaan että viikonlopusta tulee kiva.. Lähen tosiaan vihdoin ja viimein sinne ukkohallaan. Toivon niin että pitkästä aikaa olis viikonloppu, jollon ei tulis yhtään riitaa, koska ne syö mua sisältä aivan helvetisti, ja niitä sitten pähkäilee viikot ja miettii että mitäseuraavana viikonloppuna. mutta sehän on että rakkaus on välillä tuskaista, mutta kun tuskaisesta osiosta päääsee yli, se on yhtä taivaallista elämää sen jälkeen. 

Mutta en tiiä. pelkään myös niin monia asioita. Liikaa pelkään. Ja mietin aina että miksi kaikille sanon " kaikki on hyvin" vaikka todellisuudessa se on jotakin aivan muuta.
Kai en halua vaan huolestuttaa muita, en halua kertoa muille mitä mä todellisuudessa päässäni mietin. Ehkä mun täytyshake apua, mutta kun siitäkään ei oikeasti ole mitään hyötyä. En mä kellekkään auttajillekkaan selittäis yhtään mitään, olisin joko hiljaa taikka sitten sanoisin vaan hyvät asiat. Opokin olisi halunnut puhua maanantaina mun kans, kun oon usiasti halunnu mennä avautuun sille mutta sillä ei oo ollu aikaa. Maanantaina sanoin että en tule ja karkasin kotiin. Olenko vähän hölmö kun en ota aoua vastaan? Musta on väärin avautua muille omista ongelmista. Tykkään ite kuunnella muitten ongelmia, ja koittaa auttaa, mutta en tykkää ite kuormittaa muita omilla ajatuksilla. koska jos oikiasti avaudun se on jotakin niin kauhiaa kuunneltavvaa, ettei sitä halua kukaan kuunnella. Kukaan ei jaksa kuunnella.

mutta joo, nyt on jo kello niin paljon, että mun pitäs olla jo nukkumassa. Mutta tätä tekstiä vois tulla vaikka kuinka paljon, koska ny ton vaan sellanen olo et kaikki on pakko saaha kirjotettua. Etes johonkin. Ja tää blogi nyt sattu olemaan se ainua paikka mihin halusin tän kaiken vuodattaa. Mutta en kuitenkaan paljon paskaan vertaa. Suurinosa asioista on vielä mun päässä. ja ne ei sieltä lähde pois. koskaan. Enkä mä niitä kaikkia halua kertoa, nämä pienet asiat vain. älkää lukeko jos teitä ei oikeesti kiinnosta. Ja en halua kuulla tästä yhtään vittuilua.

ps.Ehkä ihmiset vaan jatkaa tota vittuilua niin kauan, että joku päivä niitten takia oonki vetäny itteni hirteen tai ranteet auki, mutta hups, nehän varmaan vaan hymyilis ja niitä ottas päähän kun ei olis enään ketään kelle vois vittuilal (: Ei saatana! että hyvvää elämää vaan teille vittuilijoille, kyllä jos tuota jatkuu niin ehkä vielä joku päivä kirjotan viimisen kirjeen ja niissäkin kyllä mainitsen teidät, ja ihan nimien kera joten terse vaan teillekki ja helevetin hyvät elämät ;)<3 Kaikella rakkaudella teitä kohtaaN:):) vihatkaa mua vaan tän jäälkeen, ei vois vittuakaan kiinnostaa koska tehän sen aloititta :):)

~Sini

pps. joo sori oikeesti tästä avautumisesta. Ehkä tuota tekstiä tuli liikaa.