lauantai 29. joulukuuta 2012

Kyyneleistä kultaa.

Jos mun jokaisesta kyyneleestä olis tullu kultaa, mä olisin luultavasti siellä rikkaimpien ihmisten luona.
Tännää on taas saanu huomata ketkä välittää ketkä ei.

Äiti ei tunnu välittävän musta, ainakaan kovin paljoa.
Sit niih..
Tänään on vaan niskaan kaajettu niin paljo paskaa.

Mä oon muka se joka ei välitä kenestäkään yhtään.
Mun pitäs tehä tätä, ja tuota.
Olla tuollanen ja tällänen.
En sais olla tällänen.
Mut entä jos ei voi olla mitään muuta ku vaan oma ittensä?
Pitäskö mun alkaa muuttaan itteni..?





Kukaan ei oikeesti välitä musta.
Ei oo koskaan välittänykkään.
Kaikki aattelee aina vaan satuttaa mua.
Ja mä oon aina se joka saa vittu kaiken paskan niskaan.
Mä oon se joka aina jätetään yksin.

mä en koskaan ikinä enään usko ihmisiä jotka sannoo välittävänsä musta.
Pelkään ihmisiä.
Aattelin et tän yhen ihmisen ansiosta opin luottaan ihmisiin mutta seki meni sitten vituiksi taas.


Nii ja kävin juoksee koska vitutti.
Juoksin niin lujaa etten ite tajunnu ja vittu kaajuin siihen saatanan maahan.
Polveen sattu.
Mut en jaksanu mainita kellekkään koska eihän kukaan välitä..?








 


Mä vaan pelkään et jään yksin.. :(

~Sini

ps. haluun kuolla jos tää ei lopu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti