torstai 4. lokakuuta 2012

Miss u.. Not.

Tää päivä on ollu vähän tällänen hurja.
Koulus oli aika normii.
Paitti vesisateessa juostu tupakkipaikalle, ja äkkiä takas sisälle, myyöhästytty tän takia tunnilta 4 minsaa, sit kesken matikan tunnin saatu idea Oonan ja Jennyn kans et lähtään ottaan lisää korviksi.
Tarkotus oli et kaikki otettas rustoon, mutta minä pelkuri, enkä vielä ottanu ): Otinki vaan sit kaks normii,mut toinen tuntuu kyllä siltä niinku se olin menny rustoon o:
Mut en sit tiiä.
Tää päivä on oikeestaan ollu aika turha.
Koskakoska  ei oo tapahtunu oikeen mitään jännää.
Paitti hiukset lähti, tai siiis kävin leikkaamassa.
Itku meinas tulla ku se alko heti ensimmäisenä leikkaan mun takalettiä. Kyllähän tuo bähän kirpas ku se vaan raakasti otti ja leikkas.. ): Silimät meni ihan punaseksi, mutta koska olen mies, en itke!
SIt vaan lagannu koko päivän kotona. En oo tehny mitään järkevää. Valittanu vaan kaikille kuinka mulla on ikävä mun hiuksia..

Sit tnää kyllä meinas tulla itku siinäki vaiheessa ku katoin mun vanhoi palkintoi..
Ja netistö löyty kaikkia lähikuntien keskenäisii urheilukipailuita. Kuinka mun juoksu aika oli aina muita parempi. Kuinka olin onnellinen lyhyitä matkoja juostessa.
Ja siy ku alko miettiiin kuinka raa'asti täääki loppu..
Ja sit tulee taas se olo et kuinka oon läski..
Kuinka mun pitäs urheilla paljo enempi, syy vähempi..
Mut niih. Kaikista tärkeintähän se on, että oma kulta hyväksyy mut tälläsenä ku oon, eikä toivo et olisin jotain ihan muuta..
Joka ilta ikkunasta katsoen,
mietin missä sä oot.
Mitä sulle kuuluu..
Miks hylkäsit mut.
Mut sit tajuun,
että oon vaan pieni
viiden tähden kusipää.
Tänään tuli kullan kans puhuttua siitä kuinka yleensä lapsen isän pitää tunnustaa isyytensä jos ei oo naimisissa. Ja sit ku kaikissa papereissa missä pitäs olla isän että äitin nimi mun kohalla isän kohta on tyhjä. 
siinä ei tuu oleen koskaan ketään. 
jos sei sitten se saatanan kusipää, joka joskus jätti meijjät yksin tuu yhtäkkiii ovelle tunnustaan isyyttään. 
Mut jos se tekis sen,  mä en suostuin siihen et se on mun isä. 
Mitäpä ei oo halunnu tulla mun elämään, ja pitään musta huolta.
Pysytelkööt aina poissa!
Mietippä sitä iskä..

Mun elämässä suuri kolo on.
Se on se kolo,
minkä sä jätit tyhjäksi.
Lähdit, etkä koskaan palannut.
Et halunnut mua tähän maailmaan.
Olisko parempi jos mua ei olis?
Älä koskaan tuu täyttään tätä koloo.
Mä pärjään hyvin ilmanki.
toisaalta mä pelkään. Jos se joskus tuleeki oven taakse. mitä mä tekisin. Olis kiva nähä se, mut en mä tahtos sitä mun elämään. Mä pärjään hyvin näin. Pysykööt poissa. 
Perkeleen kusipää. 

Huomenna alkaa viikonloppu!
Kullan kans ollaan koko viikonloppu<3


~Sini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti