Jos ei vaan oo intoo ollenkaan kirjottaaa.
Ei ooo intoo tehä mitään.
Koulusta kotiin, ja kotoo takas kouluun.
Se on sitä normaalia elämää. Viikonloput aina on sit ihan erilaisia, tai no, joskus tuntuu et neki on vaan yhtä ja samaa. Homehun kotona yhen illan, ja sit yhen yön oon kullan kans. Aina katotaan leffaa, aina mässätänä kaikkee. Puhutaan, ja sillai. Se on jotenki rutiini. Joskus tahtos tehä jotaki muutaki.. Mut pääasia onse et näkee kullan.
Ens vklp voiki olla sit sellanen ettei oikeen yhteistä aikaa oo, tai siiis sellasta kaksinkeskestä.. Äiti käskis olla kotona koko vklp koska siskon kaks poikaa tulee meille kookoo viikonlopuksi , ja ne on tosi harvon meillä, mut niih. Meen silti kullan tykö yheksi yöksi jos nyt kehtaan, ku siel on niin paljo kaikkia joita en tunne o:
Mut joo.
Oon taas alkanu miettiin liikaa. Menihän sit jonku aikaa sillai ettei tullu mietittykään ihan hirveen kaikkee.
Ahistaaa. Ku kaikki on niin rutiinista. Kotonakotonakotonakotonakotonakotonakotona...
Emmä tiiä. Tahon vaihteluu. Tahon olla vapaa.
Muttaku tuntuu vaan et mut on kytkwtty joihinki kahleisiin, joista en pääse irti.
Et ainoo keino niistä irrottautumiseen olis vaan ottaa iteltä henkipoies. Kai ne on jotku ikuiset kahleet jotka pitää mua kiinni.
Jos lopettasin koulun. En vaan jaksa: tänäänki huomas että kuinka on motivaatio hukassa ku heräsin niin myöhään kouluun ja sängystä nouseminen oli niin helevetin hankalaa. Tekis mieli vaan jäähä nukkumaan.
Saiski kerranki nukkua koko päivän. Nukkua vaan. Mut ei, ei se oo mahollista.
on vaan jotenki tullu viimevuosi mieleen.
Kaikki viime syksy, viime kevät.. kaikki se.
millasta mun elämä oli sillon.
Ja millasta se on nykyseen elämän verrattuna.
Oonnykyään ihan sekasi kaikesta. tunteista, haluista, mun mielestä..
välillä tuntuu et oon ihan tunteeton, mul ei oo mitään halui enään ja mieli on ihan perseestä. et oon ihan yksin..
Kävin tänään söpön haudalla.. Istuin vaan siinä. Ja otin mukaan söpön kuvan.. Katoin vaan sitä kuvaa, ja sit ne lämpimät kyyneleet alko vieriin. En alkanu kunnolla itkeen, vaan ne kyyneleet vieri. En taho itkee, mut ei niille voi mitään. Koulussaki alko tänään kyyneleet tippuun. Ku mietin liikaa. Sit vähän aikaa istuttuani siinä, roope juoksi mun tykö ja ihimetteli miks määä siinä istuin.. Mut niih. Sit nousin vaan pois. En sanonu mitään, enkä vieny ees kynttilää. Vaikka siittä onki jo 5 vuotta.. Se tuntuu edelleen pahalta. Joka päivä se eläinlääkärillä käyminen tulee mieleen. Se kaikki. Se ku laskin söpön siihen pöydälle, ja kuinka eläinlääkäri vaan vei sen pienen pojan sielun muualle. Ja sit se vaan nukahti. Ja jouduin ottamaan valjaat pois, laskeen sen pahvilaatikkoon. En vaan voi unohtaa. Enkä haluu kokee sitä uudelleen. Mut se sama on eessä. Robi..
http://www.youtube.com/watch?v=xSUvTzl2Ym8
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=F4KtiSN412w&feature=endscreen .. kun kaikki muuttuuu..
Mut kaikes tän paskan keskellä ei saa unohtaa viikonloppua!
Kulta oli täällä.. Halusin tosiaan puhuu sen kans kasvotusten, ja se oli jotenki hankala saaha ne sanat suusta. Jotenki tuntuu etten saanu kaikkee sanottuu, mut enköhän mä saanu. Toivottavasti. Ja yöllä oli mukava yllätys ku herään siihen et se tunkee varvastaan mun suuhun ja hallailee kaikesa rauhasa mun jalako.. :'D Saa siinä vähän aikaa miettiä että mitähän vittua tuo tekkee, mut kyllä se siiittä sit ihan oikeen päin tuli takasi nukkumaan ja sillai.. :D ja riideltiin peitosta, ja tyynyistä ja mä oon niin paras et sain sen tyynyn minkä mä halusinkin.. :DD
Ja tänään sain mun kameran! En vaan oikeen ollu innostunu kuvaileen mitään, mut kyllä mää kumminki jonku verran oon kerenny.. mietin et laittasko tähän muutaman mut niih..
 |
| Kullan antamassa nallessa olilappu, ja se oli siittä alleviivannu tuon, ku mulla sattuu olemaan joka ikisessä sen antamassa nallessa yms lappu paikallaan:D:D:D:D. |
 |
| On se melko söppänä..<3 |
 |
| Pitihän sitä itestä ottaa kuva.. xd |
 |
| Sain tuollaset hianot korvikset kullalta.. ;)<3 |
http://www.youtube.com/watch?v=QcUO8pl_7DI&feature=g-vrecmufmuf<3
Välillä tulee ilosii hetkii, välillä tulee huonoi hetkii.
Selviinkö mä niistyksin...?
Onneks mulla on paljo tukihenkilöitä ympärillä niin mä selviin.
Mun on pakko!
~Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti